vääntää

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *väntädäk (compare Estonian väänama, Ingrian vääntää, Livonian vǟndõ, Veps väta), probably borrowed from Proto-Germanic *wandijaną (compare English wend, German wenden, Swedish vända).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋæːntæːˣ/, [ˈʋæːn̪t̪æː(ʔ)]
  • Rhymes: -æːntæː
  • Syllabification(key): vään‧tää

Verb

vääntää

  1. (transitive) To wrench, twist.

Conjugation
Inflection of vääntää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. väännän en väännä 1st sing. olen vääntänyt en ole vääntänyt
2nd sing. väännät et väännä 2nd sing. olet vääntänyt et ole vääntänyt
3rd sing. vääntää ei väännä 3rd sing. on vääntänyt ei ole vääntänyt
1st plur. väännämme emme väännä 1st plur. olemme vääntäneet emme ole vääntäneet
2nd plur. väännätte ette väännä 2nd plur. olette vääntäneet ette ole vääntäneet
3rd plur. vääntävät eivät väännä 3rd plur. ovat vääntäneet eivät ole vääntäneet
passive väännetään ei väännetä passive on väännetty ei ole väännetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. väänsin en vääntänyt 1st sing. olin vääntänyt en ollut vääntänyt
2nd sing. väänsit et vääntänyt 2nd sing. olit vääntänyt et ollut vääntänyt
3rd sing. väänsi ei vääntänyt 3rd sing. oli vääntänyt ei ollut vääntänyt
1st plur. väänsimme emme vääntäneet 1st plur. olimme vääntäneet emme olleet vääntäneet
2nd plur. väänsitte ette vääntäneet 2nd plur. olitte vääntäneet ette olleet vääntäneet
3rd plur. väänsivät eivät vääntäneet 3rd plur. olivat vääntäneet eivät olleet vääntäneet
passive väännettiin ei väännetty passive oli väännetty ei ollut väännetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vääntäisin en vääntäisi 1st sing. olisin vääntänyt en olisi vääntänyt
2nd sing. vääntäisit et vääntäisi 2nd sing. olisit vääntänyt et olisi vääntänyt
3rd sing. vääntäisi ei vääntäisi 3rd sing. olisi vääntänyt ei olisi vääntänyt
1st plur. vääntäisimme emme vääntäisi 1st plur. olisimme vääntäneet emme olisi vääntäneet
2nd plur. vääntäisitte ette vääntäisi 2nd plur. olisitte vääntäneet ette olisi vääntäneet
3rd plur. vääntäisivät eivät vääntäisi 3rd plur. olisivat vääntäneet eivät olisi vääntäneet
passive väännettäisiin ei väännettäisi passive olisi väännetty ei olisi väännetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. väännä älä väännä 2nd sing. ole vääntänyt älä ole vääntänyt
3rd sing. vääntäköön älköön vääntäkö 3rd sing. olkoon vääntänyt älköön olko vääntänyt
1st plur. vääntäkäämme älkäämme vääntäkö 1st plur. olkaamme vääntäneet älkäämme olko vääntäneet
2nd plur. vääntäkää älkää vääntäkö 2nd plur. olkaa vääntäneet älkää olko vääntäneet
3rd plur. vääntäkööt älkööt vääntäkö 3rd plur. olkoot vääntäneet älkööt olko vääntäneet
passive väännettäköön älköön väännettäkö passive olkoon väännetty älköön olko väännetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vääntänen en vääntäne 1st sing. lienen vääntänyt en liene vääntänyt
2nd sing. vääntänet et vääntäne 2nd sing. lienet vääntänyt et liene vääntänyt
3rd sing. vääntänee ei vääntäne 3rd sing. lienee vääntänyt ei liene vääntänyt
1st plur. vääntänemme emme vääntäne 1st plur. lienemme vääntäneet emme liene vääntäneet
2nd plur. vääntänette ette vääntäne 2nd plur. lienette vääntäneet ette liene vääntäneet
3rd plur. vääntänevät eivät vääntäne 3rd plur. lienevät vääntäneet eivät liene vääntäneet
passive väännettäneen ei väännettäne passive lienee väännetty ei liene väännetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vääntää present vääntävä väännettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vääntääkseni vääntääksemme
2nd vääntääksesi vääntääksenne
3rd vääntääkseen
vääntääksensä
 past vääntänyt väännetty
2nd inessive2 vääntäessä väännettäessä agent3 vääntämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vääntäessäni vääntäessämme
2nd vääntäessäsi vääntäessänne
3rd vääntäessään
vääntäessänsä
 negative vääntämätön
instructive vääntäen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form vääntää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive vääntämässä —
elative vääntämästä —
illative vääntämään —
adessive vääntämällä —
abessive vääntämättä —
instructive vääntämän väännettämän
4th4 verbal noun vääntäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vääntämäisilläni vääntämäisillämme
2nd vääntämäisilläsi vääntämäisillänne
3rd vääntämäisillään
vääntämäisillänsä

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *väntädäk. Cognates include Finnish vääntää and Estonian väänata.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋæːntæː/, [ˈʋæːntæ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋæːntæː/, [ˈʋæːntæː]
  • Rhymes: -æːntæː
  • Hyphenation: vään‧tää

Verb

vääntää

  1. (transitive) to turn, twist
  2. (intransitive) to turn (in a direction)

Conjugation
Conjugation of vääntää (type 3/kyntää, nt-nn gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular väännän en väännä 1st singular oon vääntänt, oon vääntänyt en oo vääntänt, en oo vääntänyt
2nd singular väännät et väännä 2nd singular oot vääntänt, oot vääntänyt et oo vääntänt, et oo vääntänyt
3rd singular vääntää ei väännä 3rd singular ono vääntänt, ono vääntänyt ei oo vääntänt, ei oo vääntänyt
1st plural väännämmä emmä väännä 1st plural oomma vääntäneet emmä oo vääntäneet
2nd plural väännättä että väännä 2nd plural ootta vääntäneet että oo vääntäneet
3rd plural vääntäät1), vääntävät2), väännetää evät väännä 3rd plural ovat vääntäneet evät oo vääntäneet
impersonal väännetää ei väännetä impersonal ono väännetty ei oo väännetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular väänsin en vääntänt, en vääntänyt 1st singular olin vääntänt, olin vääntänyt en olt vääntänt, en olt vääntänyt
2nd singular väänsit et vääntänt, et vääntänyt 2nd singular olit vääntänt, olit vääntänyt et olt vääntänt, et olt vääntänyt
3rd singular väänsi ei vääntänt, ei vääntänyt 3rd singular oli vääntänt, oli vääntänyt ei olt vääntänt, ei olt vääntänyt
1st plural väänsimmä emmä vääntäneet 1st plural olimma vääntäneet emmä olleet vääntäneet
2nd plural väänsittä että vääntäneet 2nd plural olitta vääntäneet että olleet vääntäneet
3rd plural väänsiit1), väänsivät2), väännettii evät vääntäneet 3rd plural olivat vääntäneet evät olleet vääntäneet
impersonal väännettii ei väännetty impersonal oli väännetty ei olt väännetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vääntäisin en vääntäis 1st singular olisin vääntänt, olisin vääntänyt en olis vääntänt, en olis vääntänyt
2nd singular vääntäisit, vääntäist1) et vääntäis 2nd singular olisit vääntänt, olisit vääntänyt et olis vääntänt, et olis vääntänyt
3rd singular vääntäis ei vääntäis 3rd singular olis vääntänt, olis vääntänyt ei olis vääntänt, ei olis vääntänyt
1st plural vääntäisimmä emmä vääntäis 1st plural olisimma vääntäneet emmä olis vääntäneet
2nd plural vääntäisittä että vääntäis 2nd plural olisitta vääntäneet että olis vääntäneet
3rd plural vääntäisiit1), vääntäisivät2), väännettäis evät vääntäis 3rd plural olisivat vääntäneet evät olis vääntäneet
impersonal väännettäis ei väännettäis impersonal olis väännetty ei olis väännetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular väännä elä väännä 2nd singular oo vääntänt, oo vääntänyt elä oo vääntänt, elä oo vääntänyt
3rd singular vääntäköö elköö vääntäkö 3rd singular olkoo vääntänt, olkoo vääntänyt elköö olko vääntänt, elköö olko vääntänyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural vääntäkää elkää vääntäkö 2nd plural olkaa vääntäneet elkää olko vääntäneet
3rd plural vääntäkööt elkööt vääntäkö 3rd plural olkoot vääntäneet elkööt olko vääntäneet
impersonal väännettäkköö elköö väännettäkö impersonal olkoo väännetty elköö olko väännetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular vääntänen en vääntäne
2nd singular vääntänet et vääntäne
3rd singular vääntänöö ei vääntäne
1st plural vääntänemmä emmä vääntäne
2nd plural vääntänettä että vääntäne
3rd plural vääntänööt evät vääntäne
impersonal väännettännöö ei väännettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st vääntää present vääntävä väännettävä
2nd inessive vääntäjees past vääntänt, vääntänyt väännetty
instructive vääntäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (vääntäkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative vääntämää
inessive vääntämääs
elative vääntämäst
abessive vääntämätä
4th nominative vääntämiin
partitive vääntämistä, vääntämist

Synonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 687
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.