vennua

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vënudak. Cognates include Finnish venyä and Estonian venida.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋenuɑ/, [ˈʋe̞nːo̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋenuɑ/, [ˈʋe̞nˑuɑ]
  • Rhymes: -enoː, -enuɑ
  • Hyphenation: ven‧nu‧a

Verb

vennua

  1. (intransitive) to stretch
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 43:
      Pitkin patsait vennuu rautalanka hoikka.
      A thin wire stretches along the pylons.

Conjugation
Conjugation of vennua (type 1/ampua, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular venun en venu 1st singular oon venunt, oon venunut en oo venunt, en oo venunut
2nd singular venut et venu 2nd singular oot venunt, oot venunut et oo venunt, et oo venunut
3rd singular vennuu ei venu 3rd singular ono venunt, ono venunut ei oo venunt, ei oo venunut
1st plural venumma emmä venu 1st plural oomma venunneet emmä oo venunneet
2nd plural venutta että venu 2nd plural ootta venunneet että oo venunneet
3rd plural vennuut1), venuvat2), venutaa evät venu 3rd plural ovat venunneet evät oo venunneet
impersonal venutaa ei venuta impersonal ono venuttu ei oo venuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular venuin en venunt, en venunut 1st singular olin venunt, olin venunut en olt venunt, en olt venunut
2nd singular venuit et venunt, et venunut 2nd singular olit venunt, olit venunut et olt venunt, et olt venunut
3rd singular venui ei venunt, ei venunut 3rd singular oli venunt, oli venunut ei olt venunt, ei olt venunut
1st plural venuimma emmä venunneet 1st plural olimma venunneet emmä olleet venunneet
2nd plural venuitta että venunneet 2nd plural olitta venunneet että olleet venunneet
3rd plural vennuit1), venuivat2), venuttii evät venunneet 3rd plural olivat venunneet evät olleet venunneet
impersonal venuttii ei venuttu impersonal oli venuttu ei olt venuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular venuisin en venuis 1st singular olisin venunt, olisin venunut en olis venunt, en olis venunut
2nd singular venuisit, vennuist1) et venuis 2nd singular olisit venunt, olisit venunut et olis venunt, et olis venunut
3rd singular venuis ei venuis 3rd singular olis venunt, olis venunut ei olis venunt, ei olis venunut
1st plural venuisimma emmä venuis 1st plural olisimma venunneet emmä olis venunneet
2nd plural venuisitta että venuis 2nd plural olisitta venunneet että olis venunneet
3rd plural venuisiit1), venuisivat2), venuttais evät venuis 3rd plural olisivat venunneet evät olis venunneet
impersonal venuttais ei venuttais impersonal olis venuttu ei olis venuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular venu elä venu 2nd singular oo venunt, oo venunut elä oo venunt, elä oo venunut
3rd singular venukoo elköö venuko 3rd singular olkoo venunt, olkoo venunut elköö olko venunt, elköö olko venunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural venukaa elkää venuko 2nd plural olkaa venunneet elkää olko venunneet
3rd plural venukoot elkööt venuko 3rd plural olkoot venunneet elkööt olko venunneet
impersonal venuttakkoo elköö venuttako impersonal olkoo venuttu elköö olko venuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular venunen en venune
2nd singular venunet et venune
3rd singular venunoo ei venune
1st plural venunemma emmä venune
2nd plural venunetta että venune
3rd plural venunoot evät venune
impersonal venuttannoo ei venuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st vennua present venuva venuttava
2nd inessive venujees past venunt, venunut venuttu
instructive vennuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (venukaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative venumaa
inessive venumaas
elative venumast
abessive venumata
4th nominative venumiin
partitive venumista, venumist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 653
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.