kirkassuttaa

Ingrian

Etymology

From kirkastua (“to become brighter”) +‎ -ttaa. Akin to Finnish kirkastuttaa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkirkɑsːutːɑː/, [ˈkirkəs̠ˌs̠utːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkirkɑsːutːɑː/, [ˈkirɡ̊ɑʃˌʃutːɑː]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Hyphenation: kir‧kas‧sut‧taa

Verb

kirkassuttaa

  1. (transitive) to brighten

Conjugation
Conjugation of kirkassuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kirkassutan en kirkassuta 1st singular oon kirkassuttant, oon kirkassuttanut en oo kirkassuttant, en oo kirkassuttanut
2nd singular kirkassutat et kirkassuta 2nd singular oot kirkassuttant, oot kirkassuttanut et oo kirkassuttant, et oo kirkassuttanut
3rd singular kirkassuttaa ei kirkassuta 3rd singular ono kirkassuttant, ono kirkassuttanut ei oo kirkassuttant, ei oo kirkassuttanut
1st plural kirkassutamma emmä kirkassuta 1st plural oomma kirkassuttanneet emmä oo kirkassuttanneet
2nd plural kirkassutatta että kirkassuta 2nd plural ootta kirkassuttanneet että oo kirkassuttanneet
3rd plural kirkassuttaat1), kirkassuttavat2), kirkassutetaa evät kirkassuta 3rd plural ovat kirkassuttanneet evät oo kirkassuttanneet
impersonal kirkassutetaa ei kirkassuteta impersonal ono kirkassutettu ei oo kirkassutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kirkassutin en kirkassuttant, en kirkassuttanut 1st singular olin kirkassuttant, olin kirkassuttanut en olt kirkassuttant, en olt kirkassuttanut
2nd singular kirkassutit et kirkassuttant, et kirkassuttanut 2nd singular olit kirkassuttant, olit kirkassuttanut et olt kirkassuttant, et olt kirkassuttanut
3rd singular kirkassutti ei kirkassuttant, ei kirkassuttanut 3rd singular oli kirkassuttant, oli kirkassuttanut ei olt kirkassuttant, ei olt kirkassuttanut
1st plural kirkassutimma emmä kirkassuttanneet 1st plural olimma kirkassuttanneet emmä olleet kirkassuttanneet
2nd plural kirkassutitta että kirkassuttanneet 2nd plural olitta kirkassuttanneet että olleet kirkassuttanneet
3rd plural kirkassuttiit1), kirkassuttivat2), kirkassutettii evät kirkassuttanneet 3rd plural olivat kirkassuttanneet evät olleet kirkassuttanneet
impersonal kirkassutettii ei kirkassutettu impersonal oli kirkassutettu ei olt kirkassutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kirkassuttaisin en kirkassuttais 1st singular olisin kirkassuttant, olisin kirkassuttanut en olis kirkassuttant, en olis kirkassuttanut
2nd singular kirkassuttaisit, kirkassuttaist1) et kirkassuttais 2nd singular olisit kirkassuttant, olisit kirkassuttanut et olis kirkassuttant, et olis kirkassuttanut
3rd singular kirkassuttais ei kirkassuttais 3rd singular olis kirkassuttant, olis kirkassuttanut ei olis kirkassuttant, ei olis kirkassuttanut
1st plural kirkassuttaisimma emmä kirkassuttais 1st plural olisimma kirkassuttanneet emmä olis kirkassuttanneet
2nd plural kirkassuttaisitta että kirkassuttais 2nd plural olisitta kirkassuttanneet että olis kirkassuttanneet
3rd plural kirkassuttaisiit1), kirkassuttaisivat2), kirkassutettais evät kirkassuttais 3rd plural olisivat kirkassuttanneet evät olis kirkassuttanneet
impersonal kirkassutettais ei kirkassutettais impersonal olis kirkassutettu ei olis kirkassutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kirkassuta elä kirkassuta 2nd singular oo kirkassuttant, oo kirkassuttanut elä oo kirkassuttant, elä oo kirkassuttanut
3rd singular kirkassuttakoo elköö kirkassuttako 3rd singular olkoo kirkassuttant, olkoo kirkassuttanut elköö olko kirkassuttant, elköö olko kirkassuttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kirkassuttakaa elkää kirkassuttako 2nd plural olkaa kirkassuttanneet elkää olko kirkassuttanneet
3rd plural kirkassuttakoot elkööt kirkassuttako 3rd plural olkoot kirkassuttanneet elkööt olko kirkassuttanneet
impersonal kirkassutettakkoo elköö kirkassutettako impersonal olkoo kirkassutettu elköö olko kirkassutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kirkassuttanen en kirkassuttane
2nd singular kirkassuttanet et kirkassuttane
3rd singular kirkassuttanoo ei kirkassuttane
1st plural kirkassuttanemma emmä kirkassuttane
2nd plural kirkassuttanetta että kirkassuttane
3rd plural kirkassuttanoot evät kirkassuttane
impersonal kirkassutettannoo ei kirkassutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kirkassuttaa present kirkassuttava kirkassutettava
2nd inessive kirkassuttajees past kirkassuttant, kirkassuttanut kirkassutettu
instructive kirkassuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kirkassuttakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kirkassuttamaa
inessive kirkassuttamaas
elative kirkassuttamast
abessive kirkassuttamata
4th nominative kirkassuttamiin
partitive kirkassuttamista, kirkassuttamist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 167
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.