epäilemätön

Finnish

Etymology

epäillä +‎ -mätön

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈepæi̯lemætøn/, [ˈe̞pæi̯ˌle̞mæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -emætøn
  • Syllabification(key): e‧päi‧le‧mä‧tön

Adjective

epäilemätön (comparative epäilemättömämpi, superlative epäilemättömin)

  1. undoubted
  2. Synonym of epäröimätön.

Declension
Inflection of epäilemätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative epäilemätön epäilemättömät
genitive epäilemättömän epäilemättömien
partitive epäilemätöntä epäilemättömiä
illative epäilemättömään epäilemättömiin
singular plural
nominative epäilemätön epäilemättömät
accusative nom. epäilemätön epäilemättömät
gen. epäilemättömän
genitive epäilemättömän epäilemättömien
epäilemätöntenrare
partitive epäilemätöntä epäilemättömiä
inessive epäilemättömässä epäilemättömissä
elative epäilemättömästä epäilemättömistä
illative epäilemättömään epäilemättömiin
adessive epäilemättömällä epäilemättömillä
ablative epäilemättömältä epäilemättömiltä
allative epäilemättömälle epäilemättömille
essive epäilemättömänä epäilemättöminä
translative epäilemättömäksi epäilemättömiksi
abessive epäilemättömättä epäilemättömittä
instructive — epäilemättömin
comitative — epäilemättömine
Possessive forms of epäilemätön (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative epäilemättömäni epäilemättömäni
accusative nom. epäilemättömäni epäilemättömäni
gen. epäilemättömäni
genitive epäilemättömäni epäilemättömieni
epäilemätöntenirare
partitive epäilemätöntäni epäilemättömiäni
inessive epäilemättömässäni epäilemättömissäni
elative epäilemättömästäni epäilemättömistäni
illative epäilemättömääni epäilemättömiini
adessive epäilemättömälläni epäilemättömilläni
ablative epäilemättömältäni epäilemättömiltäni
allative epäilemättömälleni epäilemättömilleni
essive epäilemättömänäni epäilemättöminäni
translative epäilemättömäkseni epäilemättömikseni
abessive epäilemättömättäni epäilemättömittäni
instructive — —
comitative — epäilemättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative epäilemättömäsi epäilemättömäsi
accusative nom. epäilemättömäsi epäilemättömäsi
gen. epäilemättömäsi
genitive epäilemättömäsi epäilemättömiesi
epäilemätöntesirare
partitive epäilemätöntäsi epäilemättömiäsi
inessive epäilemättömässäsi epäilemättömissäsi
elative epäilemättömästäsi epäilemättömistäsi
illative epäilemättömääsi epäilemättömiisi
adessive epäilemättömälläsi epäilemättömilläsi
ablative epäilemättömältäsi epäilemättömiltäsi
allative epäilemättömällesi epäilemättömillesi
essive epäilemättömänäsi epäilemättöminäsi
translative epäilemättömäksesi epäilemättömiksesi
abessive epäilemättömättäsi epäilemättömittäsi
instructive — —
comitative — epäilemättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative epäilemättömämme epäilemättömämme
accusative nom. epäilemättömämme epäilemättömämme
gen. epäilemättömämme
genitive epäilemättömämme epäilemättömiemme
epäilemätöntemmerare
partitive epäilemätöntämme epäilemättömiämme
inessive epäilemättömässämme epäilemättömissämme
elative epäilemättömästämme epäilemättömistämme
illative epäilemättömäämme epäilemättömiimme
adessive epäilemättömällämme epäilemättömillämme
ablative epäilemättömältämme epäilemättömiltämme
allative epäilemättömällemme epäilemättömillemme
essive epäilemättömänämme epäilemättöminämme
translative epäilemättömäksemme epäilemättömiksemme
abessive epäilemättömättämme epäilemättömittämme
instructive — —
comitative — epäilemättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative epäilemättömänne epäilemättömänne
accusative nom. epäilemättömänne epäilemättömänne
gen. epäilemättömänne
genitive epäilemättömänne epäilemättömienne
epäilemätöntennerare
partitive epäilemätöntänne epäilemättömiänne
inessive epäilemättömässänne epäilemättömissänne
elative epäilemättömästänne epäilemättömistänne
illative epäilemättömäänne epäilemättömiinne
adessive epäilemättömällänne epäilemättömillänne
ablative epäilemättömältänne epäilemättömiltänne
allative epäilemättömällenne epäilemättömillenne
essive epäilemättömänänne epäilemättöminänne
translative epäilemättömäksenne epäilemättömiksenne
abessive epäilemättömättänne epäilemättömittänne
instructive — —
comitative — epäilemättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative epäilemättömänsä epäilemättömänsä
accusative nom. epäilemättömänsä epäilemättömänsä
gen. epäilemättömänsä
genitive epäilemättömänsä epäilemättömiensä
epäilemätöntensärare
partitive epäilemätöntään
epäilemätöntänsä		 epäilemättömiään
epäilemättömiänsä
inessive epäilemättömässään
epäilemättömässänsä		 epäilemättömissään
epäilemättömissänsä
elative epäilemättömästään
epäilemättömästänsä		 epäilemättömistään
epäilemättömistänsä
illative epäilemättömäänsä epäilemättömiinsä
adessive epäilemättömällään
epäilemättömällänsä		 epäilemättömillään
epäilemättömillänsä
ablative epäilemättömältään
epäilemättömältänsä		 epäilemättömiltään
epäilemättömiltänsä
allative epäilemättömälleen
epäilemättömällensä		 epäilemättömilleen
epäilemättömillensä
essive epäilemättömänään
epäilemättömänänsä		 epäilemättöminään
epäilemättöminänsä
translative epäilemättömäkseen
epäilemättömäksensä		 epäilemättömikseen
epäilemättömiksensä
abessive epäilemättömättään
epäilemättömättänsä		 epäilemättömittään
epäilemättömittänsä
instructive — —
comitative — epäilemättömineen
epäilemättöminensä

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.